Viallisen Valloxin ilmanvaihtokoneen kanssa kamppailua

Ilmanvaihtokone (IV-kone) on se huomaamaton, tunnollinen työjuhta, joka hoitaa hommansa vuodesta toiseen vaatimatta sen kummempia toimenpiteitä kuin suodattimien vaihdon kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Tai näin ainakin kuvittelimme. Edellisessä omakotitalossamme ollut Enerventin ilmanvaihtokone hoiti homman hienosti vuodesta toiseen ilman ensimmäistäkään ongelmaa. Samaa ei voi sanoa Sievitalomme IV-koneesta.

Sievitalomme epäonninen ilmanvaihtokone on Vallox 145 MV. Nimessä lyhenne MV tulee sanoista MyVallox, joka on laitteen ohjaimen nimi. Vallox on kotimainen yritys, jonka tuotanto on Loimaalla. Valloxin kone on osoittautunut melkoiseksi ongelmatapaukseksi. Itse asiassa osoittautui että kone on alusta asti ollut viallinen.

Epäilykset ilmanvaihdon toimivuudesta heräsivät kun talven ensimmäisten kunnon pakkasten yhteydessä talomme ikkunalasien väliin alkoi muodostua huurretta. Huurretta muodostui siinä määrin että ikkunoista ei enää nähnyt ulos. Ja huurre tosiaan muodostui sinne ikkunalasien väliin, uloimman ikkunalasin sisäpinnalle. Tilanne näytti jokseenkin tältä:

Ikkunat tosiaan huurtuivat niinkin pahasti että niistä ei enää nähnyt ulos. Kelien lämmettyä jouduimme availemaan ikkunoita ja kuivaamaan lasit pyyhkellä, jottei sulanut huurre valuisi vetenä ikkunan karmin pohjalle.

Huurre ikkunalasien välissä johtuu yleensä talon sisällä vallitsevasta ylipaineesta. Ylipaine syntyy, koska ilmanvaihtokone tuo taloon enemmän ilmaa kuin puhaltaa sieltä pois. Ylipaine on huonompi homma, koska paine pyrkii purkautumaan talosta pois. Parhaita reittejä ovat esimerkiksi vuotavat ikkunoiden tiivisteet,  ikkunoiden kaihdinsäädinreikien tai lukkojen raot ja kaikenlaiset vuotokohdat talon höyrynsulussa. Ylipaineinen talo ja huonosti tiivistetty höyrynsulku ovat huono yhdistelmä, koska talon kostea sisäilma tunkeutuu höyrynsulun rei'istä talon rakenteisiin. Siellä se tiivistyy kylmällä säällä vedeksi ja aiheuttaa vuosien kuluessa kosteusvaurion. Todennäköisin paikka höyrynsulun taakse tiivistyneelle kosteudelle on seinävillojen ja tuulensuojalevyn välissä.

Pitkäaikainen ylipaine ei siis tee talolle hyvää. Mutta mitäpä tekee meidän Valloxin ilmanvaihtokoneemme? No sepä luo taloon jatkuvan ylipaineen. Ei hyvä.

Ylipaineen syiden selvittäminen oli melkoista salapoliisityötä. 

Syitä ylipaineelle

Yksi mahdollinen syy ylipaineelle on ilmanvaihtokoneen likainen poistoilmasuodatin. Jos poistoilmasuodatin on hyvin likainen, ilmavirta talosta ulos pienenee. Meidän tapauksessamme tämä ei kuitenkaan voinut olla syynä, koska olimme hiljattain vaihtaneet suodattimet. Ja ylipaineongelmien ilmetessä vaihdoimme ilmanvaihtokoneeseen vielä kaiken varalta täysin uudet suodattimet. Se ei auttanut yhtään mitään.

Toinen mahdollinen syy ovat huonolaatuiset tarvikesuodattimet, jotka eivät välttämättä päästä ilmaa läpi samalla tavalla kuin valmistajan alkuperäissuodattimet. Me olemme kuitenkin käyttäneet nimenomaan Valloxin alkuperäissuodattimia. Eli eipä ollut vika suodattimien tyypissäkään.

Seuraava mahdollisuus on että ilmanvaihtokoneen puhallinasetukset ovat pielessä (eli ilmanvaihto on mitoitettu väärin). Mutta eivät ne olleet. Tulo- ja poistoilmapuhaltimien nopeudet olivat samat kuin mitä ilmanvaihdon mittauspöytäkirjaan oli merkitty. Puhaltimet olivat myös ehjät ja puhtaat.

Ilmanvaihtoon voi vaikuttaa myös tuloilmakanavan tukkeutunut hyönteisverkko. Mutta meillä ei ole tuollaista verkkoa - Vallox kieltää sellaisen käyttämisen. Tuloilmakanava ja sen ritilä olivat muutenkin puhtaita.

Yksi varma tapa sotkea ilmanvaihto on mennä itse säätämään huonetilojen kattoventtiileitä. Jotakuta saattaa talvella ärsyttää venttiilistä tuleva veto ja näinollen herääkin kiusaus käydä säätämässä venttiili pienemmälle tai sulkea se kokonaan. Tämä on kuitenkin virhe, koska ilmanvaihto on tarkasti mitoitettu toimimaan oikein. Jos yhtäkin venttiiliä säätää, voi sotkea koko talon ilmanvaihdon. Me emme olleet venttiileihin koskeneet.

Umpijäässä oleva LTO-kenno

Valloxin ohjaimen valikoita ja ilmanvaihtokoneen webbikäyttöliittymää tutkiessamme alkoi kuitenkin paljastua omituisuuksia. Niin, Valloxin ilmanvaihtokoneessa on tosiaan nettiyhteys ja sitä voi ohjata ja sen sielunelämää tutkia ihan webbiselaimen kautta, vaikkapa kännykällä. Vaihtoehtoisesti koneen sielunmaailmaan pääsee tutustumaan myös meidän eteisemme seinällä olevan värinäytöllisen ohjaimen (MyVallox Control) kautta. Koneessa on noin miljoona asetusta, joita joku rakettitieteilijä varmaankin osaisi sujuvasti säätää. Tavalliselle tallaajalle Valloxin kone valitettavasti on täysin liian monimutkainen ja asetusten säätö kannattaa jättää IV-ammattilaisen tehtäväksi.

No, mutta mikä siis oli pielessä? Vallox on yksinkertaisesti pakkassäällä koko ajan jäässä. Ilmanvaihtokoneen sisällä on sellainen kapistus kuin LämmönTalteenOtto-kenno (LTO-kenno), jonka tehtävänä on ottaa lämpö talteen koneen talosta ulospuhaltamasta poistoilmasta. Sen jälkeen samainen kenno lämmittää talteenotetulla lämmöllä taloon sisääntulevaa kylmää ulkoilmaa.

Tai siis noin sen pitäisi toimia. Vallox vaan kun on kovin herkkä jäätymään. Ja kun kone (tai siis sen LTO-kenno) jäätyy, niin  se menee sulatustilaan. Sulatustilassa kone lopettaa kylmän ulkoilman tuomisen LTO-kennon läpi - ulkoilmaa toki tulee taloon edelleen, mutta ilmavirta ohjataan koneen sisällä LTO-kennon ohi. Sulatuksen aikana ainoastaan talosta poistuva lämmin poistoilma kulkee kennossa ja sulattaa sen lämmöllään.

Meidän Valloximme tosin ei koskaan onnistu sulattamaan itseään, vaan pysyy sulatustilassa ikuisesti tai siihen asti kunnes ulkoilman lämpötila nousee plussan puolelle. Vasta plusmerkkinen ulkoilma saa LTO-kennon sulamaan.

Kun avasimme koneen, LTO-kenno oli jatkuvasta sulatuksesta huolimatta umpijäässä. Jopa ilmanvaihtokoneen pohjalle kertynyt vesi oli jäätynyt. Nyt ei kyllä Valloxissa ollut kaikki ihan reilassa.

Umpijäässä olevan LTO-kennon erityisen huono puoli on se että ei siellä jään lomassa enää ilma niin hyvin kulje. Tämä selittikin talomme sisällä vallitsevan ylipaineen. Taloon pääsi ilmaa, mutta sitä ei jäisen LTO-kennon läpi päässyt tarpeeksi pois.

Mysteeriksi muodostui että miksi ihmeessä Valloxin sulatusautomatiikka ei pystynyt sulattamaan LTO-kennoa? Nopea Google-haku paljasti että monella muullakin tuntuu olevan ongelmia Valloxin loputtomien sulatusjaksojen kanssa. Keskustelupalstoilta ei kuitenkaan oikein löytynyt ratkaisua ongelmaan.

Ihan kuin vitsinä ongelmien keskellä postilaatikkoon kolahti Rakenna & Remontoi -messujen mainoslehtinen. Sen koko aukeaman kokoisessa Valloxin mainoksessa hehkutettiin muun muassa Valloxin älykästä sulatusautomatiikkaa. Meidän Valloximme sulatusautomatiikasta olivat kyllä sekä älykkyys, automatiikka, että jopa sulatuskin kaukana.

LTO-kennon manuaalista sulattelua

Reklamoimme ilmanvaihtokoneen ongelmista, koska ilmanvaihtoasennusten -ja laitteiden takuu on meillä vielä voimassa. Mutta koska vastauksien saaminen reklamaatioihin voi Sievitalon tapauksessa kestää ikuisuuksia (tai sitten vastausta ei saa ikinä), jokin tilapäisratkaisu jäätyvään Valloxiin ja ylipaineiseen taloon piti keksiä.

Ensitöiksemme irrotimme LTO-kennon ja sulatimme sen pesuhuoneessa. Jäätä oli kennon sisällä valtavasti ja umpijäinen kenno painoi kerrassaan tolkuttomasti. Sulatuksen jälkeen vielä pesimme kennon valmistajan ohjeiden mukaisesti kaiken varalta, koska puhdas kenno ei ilmeisesti jäädy yhtä herkästi kuin likainen. Kennon kuivuttua sujautimme sen takaisin koneeseen (tai siis "sujauttaa" on hivenen väärä ilmaus, koska kenno on raskas, hankalan muotoinen, ja se asennetaan vinoon koneen sisällä). Mikä oli lopputulos? Kenno jäätyi pian uudestaan ja kone meni taas ikuiseen sulatustilaan. Pöh.

Koska talon pitäminen ylipaineisena ei houkutellut ajatuksena, aloimme sulattelemaan kennoa manuaalisesti 2-4 kertaa päivässä (kenno jäätyy pakkassäillä kokemuksemme mukaan tuon 2-4 kertaa päivässä). Ja kenno jäätyi vaikka lopetimme saunomisen ja yritimme muutenkin minimoida kosteuskuorman talossa. 

LTO-kennon ohituspelti, joka ei aukea

Koska manuaalinen LTO-kennon sulattelu 2-4 kertaa päivässä alkoi nyppiä, ryhdyimme ihmettelemään koneen toimintaa. Selvisi, että koneen sisällä on LTO-kennon ohituspelti, siis luukku keskellä konetta, joka aukeaa silloin kun LTO-kenno on tarvetta sulattaa. Avoinaisen luukun kautta kylmä tuloilma ohjautuu LTO-kennon ohi. LTO-kennon sijaan tuloilma lämmitetään kahdella sähkövastuksella (mikä tulee nykyisillä sähkön hinnoilla ikävän kalliiksi, varsinkin kun Vallox on tosiaan sulatustilassa koko ajan). Sulatustilassa esimerkiksi -10-asteinen ulkoilma lämmitetään sähkövastuksilla +15-asteiseksi (mikä on Valloxin tehdasasetus). Tämä ei ole halpaa.

Kun kone on sulatustilassa, LTO-kennon ohituspellin kuuluisi olla auki. Ja koska meidän Valloximme on koko ajan sulatustilassa, niin pellin kuuluisi olla aina auki. Avasimme koneen ja kurkkasimme mikä tilanne oli. Pelti oli kiinni. Toistimme kokeen useamman kerran. Pelti oli lähes poikkeuksetta aina kiinni. Muutamassa poikkeustapauksessa se oli auennut muutaman millin raolleen. Näissä poikkeustapauksissa tilanne näytti tältä (kuva on otettu ilmanvaihtokoneen sisältä):

Jouduimme toimittamaan ylläolevan kaltaisia kuvia sekä Sievitalolle, Valloxille, että Valloxin huoltoliikkeelle vakuuttaaksemme heidät siitä että koneesta oikeasti on jotain pielessä. Tähän kului aivan kohtuuttomasti aikaa. Mutta asia piti vääntää rautalangasta.

LTO-kennon ohituspelti on itse asiassa kaksiosainen. Tuo ylläoleva kuva on otettu koneen tuloilmapuolella ennen LTO-kennoa ja siinä näkyy pellin ensimmäinen osa (joka on siis kuvassa näkyvä musta suorakaide). Ohituspellin toinen osa on koneessa LTO-kennon jälkeen. Tämän toisen osan tehtävä on sulkea ilmavirta LTO-kennon läpi. Se näyttää tältä:

No mutta tässäpä oli syy jäiselle kennolle - koneen ohjauslogiikka kuvittelee ohituspellin (sen ensimmäisen osan) olevan auki ja odottelee LTO-kennon sulamista. Kenno ei kuitenkaan sula koska pelti on kiinni - kylmä pakkasilma kulkee LTO-kennon läpi ja jäädyttää sen kahta kauheammin sulatuksen sijaan. Koska kenno ei sula, kone pysyy sulatustilassa ikuisesti. Lopulta kenno jäätyy täysin umpeen. Ei tämän näin pitäisi toimia.

Valmistusvirhe ilmanvaihtokoneessa

Koska reklamaatioon ei kuulunut vastausta, jatkoimme Vallox-ongelmien selvittelyä. Tarpeeksi kauan laitteen toimintaa seurattuamme törmäsimme lopulta tilanteeseen, jossa ohituspelti oli kuin olikin auennut. Mutta tämän yhden onnistuneen suorituksen jälkeen kone päätyi taas jättämään pellin toistuvasti kiinni vaikka olikin sulatustilassa. 

Aluksi homma alkoi haiskahtaa ohjelmointivirheeltä. Valloxissa on niin miljoona erilaista asetusta että ehkäpä laitteen ohjelmistosuunnittelijoilta oli jäänyt joku asetusyhdistelmä ottamatta huomioon. Ehkäpä kone ei sulje ohituspeltiä, koska se vaikkapa kuvittelee että sen ohjaama tuloilmaa viilentävä Valloxin kanavapatteri on toiminnassa. Meillä on nimenomaan tuollainen kanavapatteri, joka viilennetään maalämmön keruupiirin nesteellä (mikä tosin tapahtuu vain kesähelteillä). Mutta kanavapatteriteoria osoittautui vääräksi - kanavapatterin kytkemisellä pois käytöstä koneen asetuksissa ei ollut mitään vaikutusta.

Lopulta reklamaatio edistyi ja saimme pyynnön Valloxilta ryhtyä testaamaan koneen toimintaa heidän puolestaan (tietysti). Saimme ohjeet koneen laittamiseksi testitilaan, jossa ohituspellin toimintaa pääsi itse ohjaamaan Valloxin webbikäyttöliittymän kautta. Vallox ohjeisti meitä avaamaan ilmanvaihtokoneen kannen ja lukitsemaan koneen turvakytkimen paikalleen avaimen avulla. Ihmeeksemme luukun ollessa auki LTO-kennon ohituspelti sulkeutui ja aukeni oikein. Tosin isolla viiveellä ja nykien. Ja peltiä ohjaava moottori naksui omituisesti. Mutta heti kun koneen kannen sulki, pelti ei enää auennut. Tämän perusteella koneen kansi jotenkin häiritsi ohituspellin toimintaa. Vallox tosin ehti tässä vaiheessa julistamaan että heidän koneessaanhan ei ole mitään vikaa kun se kerran toimii oikein testitilassa. Meidän piti valitettavasti jatkaa Valloxin vakuuttelua.

Kun Valloxin kannen tiivisteitä tutki, niin sieltä löytyi tällainen viilto:

Viilto oli (tai on edelleenkin koska Vallox kieltäytyi korjaamasta sitä) LTO-kennon ohituspellin reunan kohdalla ja viillon muoto mukaili pellin liikerataa. Pellistä itsestään puolestaan löytyi tällainen nystyrä:

Tuo nystyrä näytti ottavan kiinni kannen tiivisteeseen ja hiertävän siihen tuon ylemmässä kuvassa näkyvän viillon. Keskustelut Valloxin asiantuntijan kanssa jatkuivat. Uusin teoriamme oli että pellissä on valmistusvirhe, joka aiheuttaa sen että pellin reuna juuttuu kiinni ilmanvaihtokoneen kannen tiivisteeseen. Ja koska peltiä ohjaavaa peltimoottori on lukemattomia kertoja puskenut jumissa olevaa peltiä, moottori oli varmaankin vaurioitunut.

Valloxilta kuitenkin ilmoitettiin että tuo kuvan nystyrä on maaliklöntti ja meitä neuvottiin raaputtamaan se itse pois. Höpöhöpö. Nystyrä oli metallia jota ei niin vain pois rapsuteltukaan. Alkoi vaikuttamaan siltä että Valloxin laadunvalvonta on pettänyt ja pellissä on valmistusvirhe.

Tämän jälkeen Vallox tarjoutui vaihtamaan pellin. Pyysimme että myös peltimoottori vaihdettaisiin ja rikkinäinen tiiviste korjattaisiin. Pienen empimisen jälkeen Vallox lopulta suostui tähän. Mutta vain aluksi.

Ilmanvaihtolaitteen huolto kuitenkin viivästyi, koska Vallox ei lupauksista huolimatta toimittanut huoltoliikkeelle moottoria eikä uutta tiivistettä / koneen kantta, vaan pelkän uuden ohituspellin. Muistutuksen jälkeen Vallox toimitti myös uuden peltimoottorin. Mutta luukuun tiivisteen korjaamiseen ei suostuttu. 

Lopulta, jotakuinkin kolme viikkoa reklamaation lähettämisen jälkeen paikalle lopulta saatiin Valloxin huoltoliikkeen asentaja vaihtamaan ohituspelti ja peltimoottori uusiin. Operaation jälkeen LTO-kennon ohitus näyttäisi toimivan oikein ainakin testitilassa (tositoimissa sitä ei pääse testaamaan ennen kuin vasta seuraavilla kunnon pakkasilla). Mutta voi hyvä tavaton millainen urakka Valloxin viallisesta ilmanvaihtokoneesta meille aiheutui. Jossain vaiheessa Valloxilta luvattiin meille vaivan palkaksi ilmaisia suodattimia, mutta emme koskaan sellaisia saaneet. Lienee sanomattakin selvää että emme ole Valloxiin emmekä IV-koneeseemme ollenkaan tyytyväisiä. Tämän koneen oikkujen kanssa on kai vain opittava elämään.

Taloprojektimme Sievitalo-kokemuksia löytyy lisää täältä.