Ilmanvaihdon ja maalämmön asennukset paljastuivat keskeneräisiksi

Sievitaloprojektissamme tulee vastaan edelleen uusia käsittämättömiä puutteita kaikkien jo läpikäytyjen vastoinkäymisten lisäksi vaikka projektin piti olla valmis jo neljä ja puoli kuukautta sitten. Mutta valmista ei ole vieläkään. Viikon aikana paljastui että sekä maalämpökaivon että ilmanvaihdon asennus oli jätetty kesken.

Maalämpökaivon asennus oli jätetty kesken

Ensimmäinen ikävä yllätys oli kun pihatöiden urakoitsija kävi tutustumassa työmaahan etukäteen ja totesi että pihatöitä ei voida tehdä koska maalämpökaivon asennus on keskeneräinen. Kaivon alkuvuodesta porannut Kodikaslämpö Oy oli jättänyt maalämpökaivon katkaisematta, mikä siis käytännössä tarkoittaa että kaivon pystyputki kohoaa liikaa maanpinnan yläpuolelle. Lisäksi myös maalämmön keruupiirin putket oli jätetty liian korkealle. Tämä esti pihatöiden tekemisen.

Maalämpökaivo porattiin keskellä talvea. Kaivon päätä ei oltu talviolosuhteissa saatu kaivettua maan sisään. Meille ei tästä kerrottu mitään ja Kodikaslämpö ei oma-aloitteisesti vaivautunut keväällä paikalle suorittamaan asennusta loppuun.

Tässä vaiheessa maatöiden aloitukseen oli enää pari päivää, Kyselimme Kodikaslämmöltä että mitä ihmettä tässä nyt on käynyt. Kodikaslämpö lupasi järjestää paikalle asentajan katkaisemaan kaivon. Kaivon katkaisun jälkeen maalämmön putket pitäisi ilmata. Ongelmaksi muodostui että putket voitaisiin ilmata vasta Kodikaslämmön henkilöstön lomien jälkeen aikaisintaan reilun kuukauden päästä. Tämä tarkoittaisi että maalämpö (jolla lämmitetään myös talomme lämmin vesi) olisi poissa käytöstä tuon ajan. Myöskin maalämpöjärjestelmän viilennystoiminto olisi poissa pelistä. Tämä ei kuulostanut hyvältä.

Asiat kuitenkin lopulta järjestyivät. Kodikaslämmön asentaja kävi keskiviikkoa katkaisemassa kaivon. Asentaja soitteli päivän päätteeksi työkaverilleen, joka lupautui tulemaan ilmaamaan putket torstainaamuna. Maalämpö olikin pois käytöstä vain yhden yön yli. Tämä siis meni lopulta melko kivuttomasti.

Ilmanvaihdon asennus oli jätetty kesken

Toinen järkytys viikon aikana oli kun yritimme kytkeä maalämmön viilennystoimintoa päälle. Viilennys ei tuntunut toimivan. Viilennystä ohjaava ilmanvaihtolaite kertoi että se ei saa tietoa tuloilman lämpötilasta. Laitteiden käyttöohjeita luettueamme selvisi että talon varastossa sijaitsevan ilmanvaihdon kanavapatterin sisällä pitäisi olla anturi, joka mittaa tuloilman lämpötilaa. Kun avasimme kanavapatterin, paljastui että anturi johtoineen lojui asentamattomana kanavapatterin pohjalla. Nyt ei ollut Sievitalon ilmanvaihtoasentajalta mennyt kaikki ihan putkeen.

Ja asentamaton tuloilma-anturi oli vasta alkua. Kodikaslämmön asentaja tarkasti kanavapatterin sähkökytkennät ja paljastui että sekä lämpöjohtopumpun että ilmanvaihtolaitteen ohjaaman magneettiventtiilin sähkökytkennät oli jätetty tekemättä - pumppuun ja venttiiliin ei tullut sähköjohtoja. Myöskään järjestelmän ohjaukseen vaadittavaa boksia ei näkynyt. Voi hyvä tavaton. Sievitalon sähköasentaja oli unohtanut peräti neljä asiaa - asentaa tuloilma-anturin, kytkeä sähköt magneettiventtiiliin, kytkeä sähköt lämpöjohtopumppuun ja asentaa ohjaimen. Viilennyksen asennus oli siis jätetty täysin kesken eikä järjestelmää ole edes voitu testata. Luulimme että olemme jo nähneet kaikki mahdolliset mokat taloprojektimme aikana, mutta tämä pääsi taas yllättämään. Emme ole saaneet Sievitalolta vastausta siihen että milloin paikalle saataisiin sähköasentaja hoitamaan hommat valmiiksi.

Terassin syöksytorvea ei kytketty sadevesijärjestelmään

Taloomme asennettiin Lumonin lasiterassi muutama viikko sitten. Lasiterassissa on oma sadevesikourunsa ja syöksytorvensa. Jo talon suunnitteluvaiheessa suunnittelijoiden tiedossa oli että taloon tulee lasiterassi. Kuitenkaan suunnittelijat (emmekä me itsekään) olleet tulleet ajatelleiksi että terassin syöksytorvesta purkautuvat vedet pitäisi ohjata jonnekin. Näin ollen syöksytorven alta ei luonnollisestikaan löytynyt sadevesiputkea eikä sadevesikaivoa. Ja lisäksi sattui niin huono onni että syöksytorven pää osui perustuksen anturapalkin päälle. Siis toisin sanoen kaikki vedet syöksytorvesta valuvat perustukseen. Lasiterassin asentaja totesikin että "teidän varmaan kannattaa liittää syöksytorvi talon sadevesijärjestelmään". Syöksytorven pää näytti terassin alla tältä:

Ongelman korjaaminen ei tuntunut kuuluvan kenenkään vastuulle. Sen oikeaoppinen korjaaminen vaatisi pihan kaivamista auki terassin syöksytorven ja lähimmän, noin kahdeksan metrin päässä olevan sadevesikaivon välillä. Ja sadevesiputki pitäisi saada routaeristeiden alapuolelle, mikä vaatisi jo asennettujen routaeristeiden kaivamista esille. Routaeristelevyt pitäisi myös poistaa tai ainakin sahata niitä auki sen verran että sadevesiputki saataisiin niiden alle.

Sadevesiputken asentaminen jäi lopulta meidän vastuullemme. Lapio siinä heilui, mutta tulipahan tehtyä. 

Sähkömittari hajosi

Eräänä kauniina aamuna kesken Teams-etäpalaverin  (jota toinen meistä veti) ovikello soi. Siellä oli Carunan asentaja, joka ilmoitti että meidän etäluettava sähkömittarimme on rikki ja pitää vaihtaa nyt saman tien uuteen. Operaatio kestäisi viisitoista minuuttia ja sen ajaksi talosta pitäisi katkaista sähköt. Onneksi asentaja oli sen verran joustava että suostui odottelemaan pihassa etäpalaverin loppuun saakka ennen kuin katkaisi sähköt. Olimmekin ihmetelleet miksi emme olleet saaneet sähkölaskua vähään aikaan. Koska mittari ei toiminut, sähköyhtiö ei saanut meidän kulutustietojamme eikä pystynyt meitä laskuttamaan. Tämä nyt oli suht kivuton operaatio, mutta kaikea sitä sattuukin.

Ulkomaalauksen lopputulos

Talomme ulkomaalaus saatiin valmiiksi viime viikolla. Positiivisena seikkana voimme sanoa että Sievitalon maalarit eivät juurikaan sotkeneet paikkoja. Välillä maalia lipsahti oveen, ikkunanpieleen, syöksytorveen, terassilautaan tai räystäskouruun. Mutta pahimmat roiskeet saimme pyyhittyä pois ennen kuin maali ehti kuivua.

 

Työn jälki ei ihan täysin vakuuttanut. Ulkoseinälautojen naulojen kantoja ei maalattu peittoon. Reunalautojen ja alimmaisten vaakasuuntaisten seinälautojen alapäätyjä ei maalattu (varsinkin pystysuuntaisten lautojen tapauksessa tämä olisi tärkeää tehdä, koska se estää veden imeytymisen laudan alapäähän). Maalia laitettiin ohuen Sievitalon elementtitehtaalla tehdyn "välimaalauksen" päälle vain yksi kerros. Tämä tuskin tulee ihan kauhean monta vuotta kestämään. Ja ehkäpä ikävin puoli oli että seinälautoja ei maalattu koko pituudeltaan yhdellä kertaa vaan puoliksi maalattuja lautoja jätettiin kuivumaan yön yli. Tästä aiheutui maalipintaan kirkkaassa auringonvalossa erottuvia pystysuuntaisia raitoja - eri päivinä maalattujen seinälaudan puolien saumakohtaan kun jää paksumpi maalikerros muun muualle seinään.

Tässä esimerkki siitä kuinka talon päädyn laudat jätettiin osittain maalattuina kuivumaan yön yli:

Pihatyöt

Juuri nyt meillä ovat käynnissä pihatyöt. Pihalla on häärinyt kaivuri jo kolme päivää. Viikonlopun ajan hommat ovat tauolla, mutta jatkunevat taas maanantaiaamuna. Pihatöiden lopputuloksesta voisimme kirjoitella enemmän seuraavassa blogipostauksessamme, mutta ainakin tähän mennessä ne ovat sujuneet hyvin.

Taloprojektimme Sievitalo-kokemuksia löytyy lisää täältä.